Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

HISTORIAA ja toimintaa vuosilta 1975-2013

Perustuu osin Erkki Sikiön laatimaan yhdistyksen 20 v. historiikkiin, jota Kyösti Pesonen on täydentänyt ja lisännyt tapahtumia vuosilta 1996-2013. 

Kauneimpia ja terveimpiä nykyaikaisia yhteiskunnallisia liikkeitä on työskennellä sen puolesta, että kaupungissa asuvat ihmiset voisivat vapaa-aikanaan poistua karulta, tomuisalta kadulta, ahtailta ja auringottomilta pihoilta ja kerrostalomaisista rakennuksista. Lähteä maaseudulle nauttimaan raittiista ilmasta ja levosta. Lähteä työskentelemään kasvien ja kukkien parissa omalla pienellä puutarhapalstallaan. Saada nauttia siitä työnilosta, jota oman puutarhan viljeleminen tuottaa. Ihminen tarvitsee ympärilleen väljyyttä ja avaruutta pitkän ja pimeän talven jälkeen. Hän tarvitsee itselleen lepoa ja rentoutusta sekä virkistystä. Tätä tarjoaa mm. ryhmäpuutarha kaikessa komeudessaan, kun sitä ei ota itselleen rasitteeksi. Sen tarkoituksena oli alunperin myös tukea vähävaraisen väestön mahdollisuutta saada omasta takaa mm. vihanneksia ja juureksia.

Näin todettiin jo 1900 luvun alussa myös Suomessa; ei ole ajatus siitä miksikään muuttunut tänäkään päivänä.

Ryhmäpuutarha-aate sai alkunsa Euroopassa jo 1700-luvulla mutta vasta 1800-luvulla se koki varsinaisen sysäyksen ja läpimurron Saksassa. Silloin alkoi yhteen ryhmään koottujen pienten puutarhojen perustaminen. Myös Tanskassa alettiin perustaa ryhmäpuutarhoja 1800-luvun loppupuolella ja ne saivat siellä erittäin suuren suosion. Ruotsi seurasi Tanskan esimerkkiä. Suomeen tämä jalo aate levisi vasta 1900-luvun alussa. Siirtolapuutarhatoiminta oli esillä v. 1902 Helsingissä. Ensimmäinen varsinainen siirtolapuutarha perustettiin kuitenkin Hatanpäähän Tampereelle vuonna 1916.

Oulussa perhepuutarhatoiminta alkoi vuonna 1918. Silloin perustettiin Oulun silloisen pormestarin, senaattori Arthur Castrenin ja erityisesti hänen vaimonsa Sigridin toimesta Castrenin ryhmäpuutarha. Castrenit hankkivat itselleen yli 5 ha maita kaupunginojan varrelta. Sinne he perustivat yli 70 kpl noin 500 m2 suuruisia palstoja, joita vuokrattiin halukkaille. Varsinainen yhdistys perustettin vuonna 1919. Viimeisetkin Castrenin perhepuutarhayhdistyksen palstat saivat väistyä 1970-luvulle tultaessa Kainuuntien uuden linjauksen tieltä. Perhepuutarhayhdistys hankki uutta siirtolapuutarhaa varten alueen Juurussuon kaupunginosasta vuonna 1980. Uudella Artturilan perhepuutarha-alueella on 60 palstaa ja noin 30 mökkiä.

Toinen siirtolapuutarha perustettiin Ouluun sotien jälkeen v. 1949, eli Äimäraution Siirtolapuutarhan, jossa on 165 palstaa. 

Markkuun syntyvaiheet

Oulun kaupunkilaisten keskuudessa tunnettiin tarvetta perustaa lisää ryhmäpuutarhoja. Monien yritysten ja esitysten jälkeen kaupunki kaavoitti Oulujoen pohjoisrannalta Saarelan kaupunginosasta ostamansa maa-alueen ryhmäpuutarhan perustamista varten. Oulun kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 4.3.1974 Markkuun Ryhmäpuutarhan asemakaavaluonnoksen.

Markkuun ryhmäpuutarhayhdistyksen perustava kokous pidettiin 39 palstan varanneen henkilön voimin Oulun kaupungintalolla 20.2.1975. Yhdistys rekisteröitiin saman vuoden lopulla.

Kaupunki rakensi alueelle tiestön ja vesijohdot v. 1974-1975 niin, että rakentaminen oli vilkkaimmillaan v. 1975-1977. Palstojen määrä on nykyisin 168. 

Vuokrasopimukset

Oulun kaupunki teki alusta lähtien vuokrasopimuksen suoraan kunkin palstalaisen kanssa. Viimeinen uusittu vuokrasopimus oli voimassa 2010 loppuun asti. Vuosina 2006-2007 neuvoteltiin yhdessä Äimäraution Siirtolapuutarhayhdistyksen kera  Oulun kaupungin kanssa uudesta vuokrasopimuksesta. Se saatiin moninaisten tapahtumien jälkeen valmiiksi.

Markkuun ryhmäpuutarhayhdistyksen panos siihen, että Oulun kaupungin Tekninen lautakunta hyväksyi puutarhoille edullisemman vuokrasopimuksen, oli merkittävä. Sihteeri Kyösti Pesonen Markkuusta oli kuultavana lautakunnan kokouksessa.

Oulun kaupunginhallitus hyväksyi vuokrasopimuksen 19.6.2007.

Uusi vuokrasopimus on voimassa 1.1.2011- 31.12.2037.

Olennainen muutos entiseen on, että Markkuun Ryhmäpuutarhayhdistys ry. vuokraa koko puutarha-alueen kaupungilta ja edelleenvuokraa palstat oululaisille henkilöille.

Kaupunki siirtää yhdistyksen omistukseen alueella olevat varastorakennukset ja työkoneet, joiden hankintaan on saatu kaupungin avustusta materiaalin osalta.

Tämä vuokraustavan muutos vaati myös yhdistyksen sääntöjen uusimista. Ne hyväksyttiin alustavasti syksyn 2009 vuosikokouksessa ja lähetettiin Oulun kaupungille tiedoksi. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi uudet säännöt elokuussa  2010.

Sauna ja kerhotalo

Saunan ja kerhotalon suunnittelutyö aloitettiin syksyllä 1979. Rakentamista valmistelemaan perustettiin työryhmä, joka samalla valvoo rakentamista ja tekee tarvittavia hankintoja. Rakentaminen päätettiin toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensin saunarakennus ja sitten kerhotalo.

Saunan työt päästiin aloittamaan paalutuksilla ja tien rakentamisella 28.5.1982. Varsinaisen rakennuksen talkootyöt pääsivät käyntiin 3.7.1982.

Talkoot jatkuivat kesäisin säännöllisesti taloudellisten resurssien mukaan.

Saunoihin päästiin ensikerran kylpemään juhannuksena 1985. Saunan ja suihkujen saaminen vireytti huomattavasti markkuulaisten toimintaa. Mökeissä yöpyminen lisääntyi, kun ei tarvinnut enää mennä kylmään jokiveteen iltaisin peseytymään, vaan sai nauttia lämpimästä suihkusta ja makoisista saunan löylyistä.

Kerhotalon perustustyöt aloitettiin kesällä 1985. Varsinainen rakentaminen alkoi talkoolaisten voimin kesällä 1986. Rakentaminen jatkui taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Kerhotalo valmistui kesällä 1991. Sen vihkiäiset pidettiin lauantaina 20.7.1991 reippaan ohjelman ja tanssien myötä. Tosin tansseja järjestettiin talkoiden merkeissä jo nurmikolla ja betonialustalla.

Kerhotalon nimestä järjestettiin kilpailu. Yhdistyksen ylimääräinen kokous päätti äänestyksen jälkeen nimetä sen Marketa-kerhotaloksi. Nimiehdotuksen oli tehnyt Onni Toropainen.

Kerhotalon kustannusarvio oli vuonna 1985 n. 280.000 mk (47.000 €), josta talkootöiden osuus omana työnä n. 140.000 mk (23.000 €). Kustannukset nousivat hiukan alkuperäisestä suunnitelmasta.

Rakennuksen pinta-ala on noin 284 m2. Saunan ja kerhotalon kustannusosuus oli 1900 mk/palsta (n. 320 €).

Talkootunteja kertyi kaikkiaan noin 3800.

Muita tietoja

Varasto-ja konesuojarakennus saatiin yläparkille 90-luvulla.

Toinen varastosuoja rakennettiin vuonna 2006 talkootyönä.

Oulun kaupungilta saatiin taloudellista tukea materiaaleihin.

Konesuojissa säilytetään mm. päältäajettavia ruohonleikkureita sekä muuta puutarhakalustoa ja työkaluja.

Jätekeräys on keskitetty myös yläparkilla olevaan katokseen, joka rakennettiin  2005.

Yhdistyksen puolelta on huomioitu myös liikunnallista puolta. Lentopallokenttä valmistui keväällä 1980. Tenniskenttä kesällä 1990. Ensimmäiset pelit käytiin 24.7.1990.

Lasten leikkipaikka valmistui kesällä 1988, jolloin saatiin mm. kiikut käyttöön. Pieninpien lasten viihtyvyyttä on ajateltu sen jälkeenkin.

Vuonna 2004 hankittiin leikkipaikalle ”leikki-auto, ”hevonen” ja liukumäki.

Uimaranta ja pyykkilaituri ovat olleet lähes alusta alkaen kesäisin varsin runsaassa käytössä. Uimarantaa on paranneltu ja rakennettu pukeutumissuojat.

Alueen teitä, puistoja ja pysäköintipaikkoja on vuosittain kunnostettu määärärahojen puitteissa. Vuonna 2008 saatiin useat tiet uudelleenpinnattua murskeella ja kivituhkalla. Lisäksi ne jyrättiin. Tätä kunnostusta jatkettiin vuonna 2009.

Tähän kunnostukseen käytettiin yli 500 tonnia mursketta ja kivituhkaa.

Alussa käytössä olleet kuivakäymälät on muutettu ajanmukaisiksi vesikloseteiksi kesällä 1992. Vuonna 2013 liityttiin kaupungin yleiseen viemäriverkkoon alueen yleisten rakennusten osalta. Tätä hanketta varten kerättiin ns. viemäröintirahastoon varoja jäseniltä vuosina 2009-2013. Viemäröintiin on liitetty keski-wc rakennus ja Marketa toimitalon 2 saunaa, 6 suihkua, 2 wc ja keittiö.

Keskellä aluetta sijaitsevalle puistotielle on saatu katuvalaistus, joka luo syysöinä kauniin tunnelmavalon aluelle. Valaistusta on täydennety myöhemminkin, viimeksi vuosina 2008 ja 2010.

Vuonna 2006 myös wc-tilat saatiin valaistuksen piiriin.

Venelaitureita alettiin rakentaa 1994. Nyt niitä on käytössä kolme, joissa on yli 50 laituripaikkaa markkuulaisille. Keväisin laiturirakenteet lasketaan veteen ja syksyllä nostetaan talveksi maalle nosturin ja innokkaiden talkoolaisten voimin.

Viihdepuolella on myös vilkasta toimintaa. Vapaa-ajan toimikunta huolehtii huvitilaisuuksien, illanviettojen ja kilpailujen järjestämisestä sekä pitää pienimuotoista ravintolatoimintaa juhlissa ja eri tilaisuuksissa.

Vuosittain toimintakauden aikana (1.5.- 30.9.) järjestetään jäsenistölle lukuisia tapahtumia. Niitä ovat olleet mm. hernekeittopäivä, juhannusjuhla lipunnostoineen ja kokkoineen, hartaustilaisuus, elojuhlat jne.

Kesällä on järjestetty niin miesten-, naisten kuin lastensarjoissa urheilukilpailuja.

2009 saatiin Markkuuseen oma lippu. Mieleenpainuva lipun naulausjuhla järjestettiin Marketassa 1. elokuuta. Paikalla oli runsaasti mökkiläisiä. Lipun naulauksen suorittivat yhdistyksen paikalla olleet puheenjohtajat: Reino Tuominen, Allan Haimakainen, Onni Toropainen, Pekka Vasari ja Eila Haimakainen, lippuvartioina toimivat Heikkisen sisarukset Miina ja Nelli.

Vuonna 2010 uusittiin risu-aitaus talkoilla. Suunnitelman teki  Antero Kauppila.

Vuolaan Oulujoen rannalla kun ollaan, ovat kalastus- ja erilaiset onki-, suurin kala- ja  vetouistinkilpailut suosittuja.

Yhteistoimintaa on harrastettu eri yhdistysten kesken. Käyty mm. vierailulla toisissa yhdistyksissä ja kutsuttu vastavierailulle.

On pidetty yhteisiä kokouksia ja tilaisuuksia Äimäraution yhdistyksen kanssa alueita koskevissa asioissa.

Oulun kaupungin Metsät ja Vesialueet -työtiimi on vastannut ja huolehtinut  kaupungin vastuista alueella. Yhteisiä kokouksia on vuosittain pidetty yleensä kaksi.

Keväällä rahoitussuunnitelmakokous kaupungin tiloissa ja syksyllä seurantakokouksessa on todettu tehdyt työt ja hankinnat. Tämä kokous on pidetty vuorotellen Äimärautiolla tai Markkuussa.

Yhdistyksemme edustajia on osallistunut Suomen Siirtolapuutarhaliiton johtotehtäviin. Liittoon kuuluttiin vuosina 1976-1992. Siitä erottiin vuoden 1993 alussa, koska katsottiin, että kerätyt yhdistyksen käyttövarat tulisi ohjata mm. Marketa-kerhotalon velkojen maksuun ja muutenkin markkuulaisten oman toiminnan tukemiseen.

Kaikki alueen toteutukset on saatu aikaan asukkaiden innostuneella yhteis- ja talkootyöllä.

Oulun kaupunki on myös merkittävästi edesauttanut vuosittain myönnetyllä tuella  yleisten tie- ja puistoalueiden hoidossa. Ilman tätä tukea olisivat yhdistyksen jäseniltään perimät maksut olleet huomattavasti nykyistä korkeammat.

Kiitos tästä Oulun kaupungille.

Vuodesta 2007 lähtien on yhdistykselle palkattu kesätyöntekijä TE-toimiston palkkatukea hyödyntäen.  

Asukkaat viihtyvät ja viljelevät onnellisina kasveja ja kukkia silmiensä iloksi. Tänne on mukava tuoda vieraitakin katsomaan ja ihailemaan kaunista ja viihtyisää aluettamme ja tapaamaan ystävällisiä ja mukavia markkuulaisia.

 

             

Yhdistyksen puheenjohtajat ja sihteerit 1975- 2014:

 

puheenjohtaja                                            sihteeri

1975-1977 Sakari Huttunen                     1975-1977 Kalevi Härkönen

1978-1984 Reino Tuominen                      1978          Juho Porma

1985-1991 Allan Haimakainen                  1979-1984 Heikki Karjalainen

1992-1993 Onni Toropainen                     1985-1986 Martti Seppänen

1994-1999 Viljo Rauhala                          1987-1989 Onni Toropainen

2000-2003 Pekka Vasari                           1990-1993 Viljo Rauhala

2004-2013  Eila Haimakainen                   1994-1995 Esa Pikkarainen

2014- Pekka Vasari                                  1996-1999 Veikko Komula

                                                              2000-2001 Ulla Äijälä

                                                              2002           Tiina Kivilinna

                                                              2003-2013 Kyösti Pesonen

                                                              2014- Arja Konttajärvi

 

Yhdistyksen kunniajäseneksi on kutsuttu tämän historiikin julkaisuvuoteen mennessä kolme ansioitunutta palstalaista: Yrjö Nykänen, Allan Haimakainen ja Aune Mäkelä.

Markkuussa ollaan ja viihdytään uutteran rakentamisen ja palstan hoitamisen innoittamana.

Markkuun aukeasta peltoalueesta on muodostunut kaunis ja viihtyisiä puutarha- ja puistoalue.

 

päivitys 14.6.2014/MV

 

 

 

 

 

 

©2020 Markkuun Ryhmäpuutarha - suntuubi.com